Valkoisten antropologien netti marshall elementary parhaat kirjat — jotka jo tunnetkin

Lista tär­keim­mistä ant­ro­po­lo­gi­sista teoksista ei kerro ainoas­taan siitä mobiili casino free, min­kä­lai­sen tut­ki­muk­sen katsotaan olevan mer­kit­tä­vää. Se kertoo myös, millaiset tutkijat ovat päässeet mer­kit­tä­vään asemaan.

Arjun Appadurai. Kuva: TheSilentPhotographer parhaat casino rentals, Wikimedia Commons. CC BY 3.0 .

Onko mer­kit­tä­vien ant­ro­po­lo­gien enemmistö siis euroa­me­rik­ka­lai­sia miehiä? Vai pitävätkö ant­ro­po­lo­git itse lähinnä heidän tut­ki­mus­taan mer­ki­tyk­sel­li­senä?

Olisikin aika käydä kurssien luku­lis­to­jen kimppuun kriit­ti­sesti ja pohtia, kenen teoksia on mukana. Ovatko kir­joit­ta­jat pää­asiassa euroa­me­rik­ka­lai­sia miehiä?

Julkisesta kes­kus­te­lusta niin tieteessä kuin laa­jem­min­kin puuttuu se moni­ää­ni­syys finland 1933 silver badge clip, joka maa­il­massa todel­li­suu­dessa vallitsee. Naiset, muun­su­ku­puo­li­set ja ei-län­si­maa­lai­set eivät tarvitse valkoista miestä puhumaan puo­les­taan. On enem­mis­tön edun mukaista, että erilaiset äänet saavat tasa­ver­tai­sen roolin jul­ki­sissa ja tie­teel­li­sissä kes­kus­te­luissa. Vain moni­muo­toi­suu­den ja moni­ää­ni­syy­den myötä voimme saavuttaa aidosti tasa-arvoisen tilanteen, jossa sukupuoli ja etnisyys eivät vaikuta edes välil­li­sesti tutkijan työn saamaan arvos­tuk­seen tai uralla ete­ne­mi­seen.

Mikä listassa sitten yllätti?

Kyselyn tuloksena syntynyt lista on tässä. Suomenkieliset painokset on mainittu niistä teoksista suomi kasino little joe, jotka on käännetty suomeksi. Muussa tapauk­sessa lis­tat­tuna ovat kirjojen englan­nin­kie­li­set versiot.

Tieteentekijöiden liiton asiamies Elina Katainen kirjoitti hil­jat­tain blogin tasa-arvo­ti­lan­teesta aka­te­miassa otsikolla “Naisten aka­tee­mi­set urat”.

Antropologian kolo­nia­lis­ti­nen men­nei­syys ‘valkoisen Euroopan’ maa­il­man­val­loi­tuk­sen kon­teks­tissa syn­ty­neenä ja kehit­ty­neenä tie­tee­na­lana näkyy edelleen. Nykyantropologia tekee selkeän pesäeron tie­tee­na­lan alkuai­ko­jen kolo­nia­lis­ti­seen ajat­te­luun. Kritiikkiä kolo­nia­lis­tista näkö­kul­maa kohtaan on esitetty ant­ro­po­lo­giassa sen alkua­joista asti ja esitetään yhä. Tästä huo­li­matta kolo­nia­lis­min perintö vaikuttaa ali­ta­jui­sesti ja mie­li­ku­vien tasolla.

Katsotaanpa. Listan 30 teoksesta 18 on valkoisen län­si­maa­lai­sen miehen kir­joit­ta­mia. Kaiken kaikkiaan miesten teoksia on 20 ilmaiskierroksia casino 888, eli 66,6 %. Naisten teoksia listalla on siis yhteensä 10 ja heistä ei-län­si­maa­lai­sia on vain yksi. Ensimmäinen nainen mainitaan sijalla 8. Ei-län­si­maa­lai­sia tut­ki­joita joukossa on yhteensä kolme. Heistä kaksi tulee Intiasta ja yksi Sri Lankasta. Heistä ensim­mäi­nen ilmaiskierroksia casino for sale, Arjun Appadurai. on sijalla viisi.

Antropologeja, kuten tie­teen­te­ki­jöitä yleen­sä­kin, on monista eri kult­tuu­reista ja suku­puo­lista. Pidetään huoli siitä, että kaikki tutkijat saavat ansait­se­mansa arvos­tuk­sen, ja että heidän työnsä hedelmät ovat laajemman yleisön ja tulevien suku­pol­vien saa­ta­villa. Maailma on pul­lol­laan mie­len­kiin­toista tut­ki­musta – tuodaan sitä esille ja tehdään sille lisää tilaa!

Ninnu Koskenalho ja Saara Toukolehto: Suomalaisuuden sukupuoli

Tämä kir­jal­li­suus on tie­tee­na­lamme kovassa ytimessä. Se edustaa sitä vankkaa tut­ki­muk­sel­lista perin­nettä ja pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisäl­lössä oli myös yllä­tyk­siä, joita tässä artik­ke­lissa ana­ly­soimme. Kritiikkiä esi­tet­täessä on huo­mioi­tava, että niin kysy­myk­se­na­set­telu kuin kyselyyn vas­tan­neen yleisön maan­tie­teel­li­nen sijainti ovat vai­kut­ta­neet listan muo­tou­tu­mi­seen tie­tyn­lai­seksi.

Mitä voimme tehdä tilanteen muut­ta­mi­seksi? Miksi tilanteen muut­ta­mi­nen on tärkeää?

Esittämästämme kri­tii­kistä huo­li­matta suo­sit­te­lemme tutus­tu­maan yllä­ole­van listan teoksiin. Ette tule pettymään! Tässä lisäksi AntroBlogin toi­mi­tus­kun­taan eri­tyi­sesti vai­kut­ta­neita ei-län­si­maa­lais­ten suomi bonus 6 stud, vähem­mis­tö­jen edus­ta­jien ja nais­puo­lis­ten tut­ki­joi­den yhteis­kun­ta­tie­teel­li­siä teoksia. Inspiroivia luku­het­kiä!

Sukupuolijakauma ant­ro­po­lo­gian alalla on yleisesti hyvin tasa­ver­tai­nen. Näin ei tie­ten­kään ole aina ollut. Tieteenalan alkuai­koina naiset olivat vielä har­vi­nai­nen poikkeus mie­hi­sessä aka­tee­mi­sessa maa­il­massa. Naisten his­to­rial­li­sesti pienempi osuus ant­ro­po­lo­geista on vai­kut­ta­nut myös Allegra Laboratoryn listaan. Historian pai­no­las­tin huomioon ottaen lista onkin suku­puo­li­ja­kau­mal­taan ehkä lopulta yllät­tä­vän tas­a­puo­li­nen – onhan kuitenkin joka kolmas mainittu tutkija nainen huo­li­matta siitä, että tutkijat ovat his­to­rial­li­sesti tar­kas­tel­len useim­mi­ten olleet val­koi­hoi­sia miehiä.

Vaikutusvaltaisia nais­puo­li­sia ant­ro­po­lo­geja lis­tat­tiin muu­ta­mal­la­kin ant­ro­po­lo­gi­sella sivus­tolla nais­ten­päi­vän kunniaksi. Syrjintä aka­te­miassa ei vielä poistu sillä suomalainen casino zdarma, että muistamme nais­puo­li­sia tai ei-euroa­me­rik­ka­lai­sia tut­ki­joita kerran pari vuodessa täl­lai­silla listoilla. Ideaalitilanteessa emme tar­vit­sisi niitä lainkaan:

Listalla on runsaasti vanhoja teoksia jopa 1800-luvun puolelta. Ne ovat jo aikoja sitten nousseet klassikon asemaan ja lunas­ta­neet ansaitun paikkansa tie­tee­na­lan huipulla. Antropologit muistavat mer­kit­tä­vinä eri­tyi­sesti ne teokset, jotka ovat olleet tärkeitä vai­kut­ta­jia heidän ajat­te­lul­leen opiskelun alku­vai­heissa. Tällaisia ovat pää­asiassa teokset, jotka on esitelty klas­sik­koina. Samat teokset ja tutkijat jäävät ant­ro­po­lo­gien mieleen vuo­si­kurs­sista ja suku­pol­vesta toiseen, eikä asetelma muutu.

Vuonna 2015 kan­sain­vä­li­nen sisar­jul­kai­summe Allegralaboratory​.net pyysi joukkoa sekä nuoria että kokeneita ant­ro­po­lo­geja nimeämään ant­ro­po­lo­gi­sia teoksia, jotka heidän näh­däk­seen ovat vai­kut­ta­neet eniten huma­nis­ti­siin ja yhteis­kun­ta­tie­teel­li­siin kes­kus­te­lui­hin ja län­si­mai­seen ajat­te­luun. Näistä koottiin 30 olen­nai­sim­man ant­ro­po­lo­gi­sen kirjan lista. jonka haluamme jakaa myös omille luki­joil­lemme.

Toisaalta, kuten allegralaboratory.netin perus­ta­jiin kuuluva dosentti Miia Halme-Tuomisaari on pai­not­ta­nut, ongelma on syvem­mällä akatemian sel­kä­ran­gassa. Naispuolisten ja eri­tyi­sesti ei-län­si­maa­lais­ten tut­ki­joi­den teosten lukumäärä kurssien luke­mis­toissa on edelleen suh­teel­li­sen alhainen. Sama pätee teosten ja tut­ki­mus­ten saamaan huomioon tie­tee­na­lan sisällä sekä mediassa ja yhteis­kun­nassa laajemmin.

Tohtoriopiskelija Danica Savonickin ja pro­fes­sori Cathy N. Davidsonin artikkeli summaa useita suku­puo­leen sekä rotuun perus­tu­vaan syr­jin­tään kes­kit­ty­neitä tut­ki­muk­sia ja niiden tuloksia otsikolla “Gender Bias in Academe: An Annotated Bibliography of Important Recent Studies”. Artikkelissa housee esille syrjintä aka­te­miassa sen kaikessa laa­juu­dessa.

On tärkeää suunnata yliopisto-opiskelun ja jat­ko­tut­ki­muk­sen mah­dol­lis­ta­via resurs­seja myös vähem­mis­töille ja niille, jotka pon­nis­ta­vat yhteis­kun­nan reu­na­milta. Lisäksi on tärkeää pysähtyä miet­ti­mään mil­lai­seen yhtälöön vai­ku­tamme, jos nostamme jalus­talle ainoas­taan tiettyjen ihmis­ryh­mien tut­ki­musta.

Emme useinkaan tiedosta suku­puo­leen ja etni­syy­teen koh­dis­tu­via ennakko-ole­tuk­siamme ja ennak­ko­luu­lo­jamme. Vielä vai­keam­paa on tunnistaa yhteis­kun­nan eri osa-alueilla vai­kut­ta­vaa raken­teel­lista ja ins­ti­tu­tio­naa­lista syrjintää ja epätasa-arvoa, etenkin jos se ei kohdistu itseemme. Antropologit kuitenkin opis­ke­le­vat nime­no­maan tun­nis­ta­maan ali­ta­jui­sia, raken­tee­seen pii­lo­tet­tuja asenteita. Siksi on yllät­tä­vää, että ant­ro­po­lo­gien koostama lista näyttää tältä.

Allegran perus­ta­ja­jä­sen ja AntroBlogin päi­vys­tävä dosentti Miia Halme-Tuomisaari kritisoi nais­tut­ki­joi­den puut­tu­mista Didier Fassinin keynote-luennosta EASA 2016 –kon­fe­rens­sissa.

Listan koonnut Allegra Laboratory on kan­sain­vä­li­nen, oikeus­ant­ro­po­lo­gian parista pon­nis­ta­nut verk­ko­jul­kaisu. Se perus­tet­tiin vuonna 2013 täyt­tä­mään “tyhjää tilaa” tie­teel­li­sen artik­ke­lin valmiiksi saamisen ja jul­kai­se­mi­sen välillä, ja tar­joa­maan itse­näi­nen jul­kai­sua­lusta eri­tyi­sesti nuorille tut­ki­joille. Sisällöltään ras­kaam­pien aka­tee­mis­ten verk­ko­leh­tien kentällä Allegra Laboratory edustaa värikästä jackpot drawing time, kokeel­lista laitaa. Vaikka vastaavia listoja tär­keim­mistä ant­ro­po­lo­gi­sista teoksista on muitakin, tätä koostetta voidaan tar­kas­tella ajan­koh­tai­sena tul­kin­tana siitä, min­kä­lai­nen ant­ro­po­lo­gia on kaikkein vai­ku­tus­val­tai­sinta.

Allegra Laboratoryn toimitus on itsekin huo­mioi­nut listan homo­gee­ni­syy­den. Julkaisun lukijat ovat kom­men­toi­neet listaa sosi­aa­li­sessa mediassa ahkerasti. Sukupuoli ja etnisyys eivät olleet listan ainoat ongelmat: siltä myös puuttuvat täysin ainakin bio­lo­gi­nen ja ling­vis­ti­nen ant­ro­po­lo­gia.

Teksti: Saara Toukolehto, VTM ja Ninnu Koskenalho, VTM . Podcast-lukija: Bruno Gronow.

Allegra Laboratoryn listalle tuskin on päätynyt yhtään teosta, joka ei ansait­sisi tulla huo­mioi­duksi. Kritiikin kohteena ei olekaan teosten sisäl­löl­li­nen anti ja laatu suomalainen kasino rojal film, vaan yllä mainitut syrjinnän muodot. Asenteisiin ali­ta­jui­sesti vai­kut­ta­vat tekijät hei­jas­tu­vat myös näihin listoihin — tai parem­min­kin tulevat niissä esille. Jokin selvästi estää ei-euroa­me­rik­ka­lais­ten ja ei-mies­puo­lis­ten tut­ki­joi­den laa­dul­li­sesti aivan yhtä hyvien teosten pääsyn valo­kei­laan.

Se, mikä koetaan tärkeäksi ja olen­nai­seksi on suh­teel­lista ja kysee­na­lais­tet­ta­vissa. Tästä näkö­kul­masta tar­kas­tel­tuna listan homo­gee­ni­syys paljastaa jotain alaamme mää­rit­te­le­vistä kes­kus­te­luista. Ilmiö ei millään muotoa ole ainut­ker­tai­nen jack and the beanstalk slot nuts, vaan tilanne on muilla aloilla aivan yhtä synkkä – ellei jopa synkempi. Syrjintä aka­te­miassa on todel­li­nen ongelma ja kes­kus­telu suku­puo­leen ja etni­syy­teen liit­ty­västä syr­jin­nästä ulottuu koko aka­te­mi­aan. kuten myös yhteis­kun­taan laajemmin.